Põltsamaan linna
Kivilinnoitus rakennettiin Põltsamaa-joen rannalle jo vuonna 1272. Myöhemmin (1570–1578) linnoitus oli Liivinmaan kuninkaan Magnuksen residenssinä. Woldemar Johann von Lauw kunnosti toistuvasti ryöstetyn linnoituksen 1700-luvulla upeaksi rokokoopalatsiksi. Linna ja kirkko paloivat vuonna 1941, ja vain kirkko kunnostettiin vuonna 1952. Linna odotti aikaansa ja seisoi raunioina. Kompleksi on avoinna jälleen kesästä 2023 alkaen. Linnan torni, konventti- ja porttirakennus ovat avoinna vierailijoille, joista löytyy upea linnan historiaa esittelevä näyttely. Linnan tornin näköalatasanteelta avautuu lipun ostaneille näköala yli kaupungin. Linnan pihalla toimivat käsityöpajat ja ravintola.
Kuremaan linna ja puisto
Klassismia edustavan Kuremaan kartanorakennuksen rakensi vuosina 1837–1843 von Oettengenin perhe. Kartanorakennuksen suunnitteli tarttolainen arkkitehti E. J. T. Strauss. Linnassa on myös museohuone, jossa esitellään alueen ja Kuremaan maatalouskoulun historiaa. Linnan tiloja käytetään tällä hetkellä konferenssien järjestämiseen. Lajirikas puisto laskeutuu Kuremaan järven suuntaan ja kiehtoo lomailijoita hyvin hoidettuine uimarantoineen ja virkistysmahdollisuuksineen.
Rajakülan vanhauskoisten rukoushuone
Rajan vanhauskoisten seurakunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Rajan vanhauskoiset saivat luvan oman kirkon rakentamiseen vasta vuonna 1879. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa, jäljellä on vain kellotapuli. Nykyisessä rukoushuoneessa on 11 huonetta. Rukoushuoneessa asui vuosina 1854–1930 Gavriil Frolovile, joka opetti lapsille ikonien tekemistä ja vanhan kirkkoslaavin lukemista ja kirjoittamista sekä vanhanaikaisten nuottimerkkien mukaan laulamista.
