Patsaat ja muistomerkit

Aidun voitonalttari

Aidun voitonalttari on vapaussodan muistomerkki. Aidun kylässä tapahtui vuonna 1919 yksi vapaussodan taisteluista. 23. kesäkuuta 1929 siellä avattiin muistomerkki, jonka uudelleen avaaminen tapahtui 60 vuotta myöhemmin. Tämä merkitsee myös paikkaa, johon vietiin pisimmälle päässyt puna-armeijalainen.

By |08 kesä 2020|Kommentit pois päältä artikkelissa Aidun voitonalttari

Betti Alverin muistomerkki ja –puisto

Betti Alverille omistettu puisto ja muistomerkki avattiin juhlallisesti kirjailijan 90. syntymäpäivänä vuonna 1996. Kyseessä ei ole perinteinen kirjailijan pysti vaan luovuuteen keskittynyt muodostelma. Patsaan jalassa on runoilijan autografi, kivessä allekirjoitus. Monumentti kokonaisuutena kuvastaa runoilijan luomistyön ilmavaa keveyttä, klassista tiukkuutta ja korkeuksiin pyrkivää vauhtia, mutta samalla myös vastakohtia, tukahduttavia ja tuhoisia voimia. Monumentin yleiset muodot ovat Betti Alverin oma kohtalo ja tarina.

By |08 kesä 2020|Kommentit pois päältä artikkelissa Betti Alverin muistomerkki ja –puisto

Jõgevan kaupungin pakkaspilari

Jõgevan kaupungin rajalle Piiben maantien viereen on pystytetty pakkaspilari. Viron pakkasennätys -43,5ºC on mitattu juuri Jõgevalla vuonna 1940. Pilarissa on myös toinen lämpötila. Vuoden 2003 pakkasennätys -37,6ºC mitattiin myös Jõgevalla.

By |08 kesä 2020|Kommentit pois päältä artikkelissa Jõgevan kaupungin pakkaspilari

Karl August Hermannin monumentti

Karl August Hermann (23.9.1851 Võhman kylä, Põltsamaan kihlakunta - 11.1.1909 Tartto) oli virolainen säveltäjä, kielitieteilijä ja ensyklopedisti. Tärkeä kansallisen liikkumisen henkilö. Hän julkaisi ensimmäisen vironkielisen ensyklopedian, kuului monien yleislaulujuhlien johtajistoon ja loi monta sataa musiikkiteosta, tunnetuimmat niistä esim. "Kungla rahvas", "Oh laula ja hõiska". Hän osti Perno Postimees -lehden, toi julkaisun Tarttoon ja muutti sen viikkolehdestä ensimmäiseksi vironkieliseksi päivälehdeksi.Karl August Hermannin monumentti Vana-Põltsamaan kartanon puistossa avattiin 10. kesäkuuta 1935. Veistoksen taiteilija on Alfred Zolk-Leius.

By |08 kesä 2020|Kommentit pois päältä artikkelissa Karl August Hermannin monumentti

Struven ketjun merkki Kaareperessä Arukülan mäellä

Struven ketju on astronomi ja geodeetti Friedrich Georg Wilhelm Struven johdolla Maan koon ja muodon tarkentamiseksi ja tarkkojen topografisten karttojen koostamiseksi perustettu mittausketju, joka koostui 265 mittauspisteestä ja ulottui Pohjoiselta Jäämereltä Mustallemerelle. Yksi mittauspisteistä sijaitsee Kaareperessä Arukülan mäellä. Piste on merkitty tietotaululla ja välittömässä läheisyydessä on Kaareperen frisbeegolfrata, grilli- ja piknikpaikka sekä mukava kyläkeinu.Struven ketju lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005.

By |16 loka 2020|Kommentit pois päältä artikkelissa Struven ketjun merkki Kaareperessä Arukülan mäellä
Go to Top